.1336812827.jpg)
Det var en gång en klockare
- Olipa kerran lukkari
Det var en gång en klockare - Olipa kerran lukkari on kaksikielinen perhenäytelmä kahdessa aktissa. Näytelmän on kirjoittanut Anna Gullichsen, ja sen esittää hiljattain perustettu yhdistys Sjundeå teaterförening Suintion pitäjän 550-vuotisjuhlan kunniaksi. ESITYSAIKASTAULU JA LIPUT Näytelmä soljuu sujuvasti kaksikielisenä
| Näytelmän ohjaa Sixten Lundberg, ja tuottajana toimii Ove Grundström. Näytelmä sisältää huumoria, jännitystä ja musiikkia. Juonen keskuudesta löytyy kaksi lasta, 11-12 vuotias poika ja tyttö, jotka yhdessä viikingin ja puhuvan koiran kanssa sinkoutuvat 550 vuotta menneisyyteen. Se myös kertoo eri lukkareista, jotka aikojen myötä tulevat toisijensa sijalle. Lukkari on kertoja, joka opettaa yleisölle Siuntion historiaa. Rooleissa nähdään sekä ammattilaisnäyttelijöitä että teatterin harrastelijoita seudulta. Järjestäjä on Sjundeå teaterförening yhteistyössä VNUR:in kanssa. |
 |
Det var en gång en klockare - Olipa kerran lukkari esitetään Siuntion Hyvinvointikeskuksen näyttämöllä.
Osoite: Siuntio Wellness Center
Siuntion Hyvinvointikeskus
Lepopirttivägen 80 Lepopirtintie 80
02570 SJUNDEÅ 02570 SIUNTIO
Ensi-ilta perjantai 6.8 klo 19.00, yhteensä 12 esitystä 22.8 saakka.
Kesto noin 2 h sis. tauko
Liput á 18 € / 12 € lapset alle 13 vuotta
Lippuvaraukset 7.6. alkaen puh. 0600-12550 (0,66 €/min). Varatut liput tulee lunastaa luppukassalla 30 min ennen esitystä. Ainoastaan käteinen!
Ennakkomyynti: NetTicket.fi sekä kaikki NetTicket-jälleenmyyjät, esim Luckan. Palvelumaksu lisätään hintaan.
Det var en gång en klockare - Olipa kerran lukkari
Käsikirjoitus: Anna Gullichsen
Käännös: Marina Grotell
Ohjaus: Sixten Lundberg
Lavastus ja puvustus: Karin Gottberg-Ek
Ääniteknikka yhteistyössä VNUR / Raaseporin kesäteatteri
Rooleissa: Thomas Backlund (lukkari), Ove Grundström, Christoffer Strandberg, Arto Varpio, Peik von Essen, Karolina Grundström y.m.
Kesto noin 2 h sis. tauko
Tuottaja: Ove Grundström ja Sjundeå teaterförening
Lehtileikkeitä Det var en gång en klockare - Olipa kerran lukkari:
Näytelmä soljuu sujuvasti kaksikielisenä - Kirkkonummen Sanomat 25.7
Jubileumspjäsen växer fram - tidningen Västra Nyland 5.6
Tidsresa i Sjundeå - Radio Vega Västnyland 4.6
"Olipa kerran lukkari" vie aikamatkalle - Kirkkonummen Sanomat 18.4
Suitian linnaherra hallitsi Kustaa IV:n puolesta koko Ruotsi-Suomen valtakuntaa!
Det var en gång en klockare, Olipa kerran lukkari
-näytelmä soljuu sujuvasti kaksikielisenä
– Suitian linnan isäntä, Gustav Reuterholm hallitsi Ruotsi-Suomen valtakuntaa diktaattorisin ottein neljän vuoden ajan, sillä hän toimi Ruotsin kuninkaan Gustav III pojan, Gustav IV sijaishallitsijana tämän ollessa alaikäinen, kertoi ohjaaja Sixten Lundberg mm. esimerkkinä siitä, mitä kaikkea onkaan löytynyt historiasta Siuntion pitäjän 550-vuotisjuhlanäytelmään:Det var en gång en klockare, Olipa kerran lukkari.
Harvoin käytetty, mutta selvästi hyvin toimiva idea on se, että kaksikielisen kunnan historiaan sukelletaan samanaikaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi niin että osa henkilöistä on ruotsin-, osa suomenkielisiä. Esim. noin 10 eri lukkaria näyttelevä Thomas Backlund, joka toimii samalla kertojana ja tapahtumien kommentoijana, puhuu suomea.
– Hän pitää aikajanan koossa ja on koko näytelmän selkäranka, ohjaaja tähdentää ja arvelee, että näytelmän sisällön voi helposti hyvin ymmärtää, vaikka olisi ummikko kummassa kieliryhmässä tahansa.
Anna Gullichsenin kirjoittama ja Marina Grotellin kääntämä, huumoria, jännitystä ja musiikkia sisältävä perhenäytelmä kertoo kahdesta lapsesta, 12-vuotiaasta tytöstä/ Karolina Grundström ja pojasta/ Peik von Essen, jotka yhdessä hyväntahtoisen viikingin/ Ove Grundström ja puhuvan koiran/ Christoffer Strandberg kanssa sinkoutuvat 550 vuotta ajassa taaksepäin keskiajalle. Aikamatkallaan he tapaavat erilaisia historiallisia henkilöitä Suitiasta ja Sjundbyn linnasta, kokevat sotia, nälänhätää ja kirkon palon, tapaavat Aleksis Kiven, Helene Schjerfbeckin ym.
Runsauden pulaa
Kirjoittajan mukaan vaikeinta koko prosessissa oli valinta, mitä ottaa ja mitä jättää, kun materiaalia oli niin paljon.
Välillä tuli seinä vastaan, mutta sitten palaset alkoivat loksahdella paikalleen.
– Otin mukaan henkilöitä ja kohtauksia, jotka sopivat näytelmän stooriin, Anna Gullichsen valotti puoli vuotta kestänyttä kirjoitusprosessiaan, joka kaikkineen oli hänelle itselleenkin kiinnostava
aikamatka kotikunnan historiaan.
– Kirjoittajana sain vielä keksiä mukaan vielä kaikenlaista muutakin, kuten tuon viikingin ja koiran, hän iloitsee työstään, jossa suosikkihahmoksi nousi Reuterholm.
– Olin kyllä positiivisesti hämmästynyt siitä, miten hyvin kaikki ideani toimivat näyttämöllä, sanoo Gullichsen, jonka koko perhe on täysillä mukana projektissa, puolisoa, lapsia, veljeä ja setää myöten.
– Onhan tämä sellainen perhejuttu. Vanhin tyttäremme on tehnyt tähän musiikkia, Anna kertoo noin 2,5 tuntia taukoineen käsittävästä näytelmästä.
Sateessa ollaan sateessa
Ensi-ilta on perjantaina, 6.8. ja esitykset jatkuvat 22.8. asti aina ti-to-pe-la -iltaisin klo 19 ja sunnuntaisin klo 15.
Esityspaikkana on Hyvinvointikeskuksen teatterinäyttämö rantamaisemissa, jossa ei ole katoksia.
– Jos sataa, silloin näytellään sateessa tai pidetään pieni tauko pahimman rankkasateen
tai ukkosmyräkän ajan, kertoo Ove Grundström, tuottaja ja teatteriyhdistyksen puheenjohtaja.
– Lippuja mm. Luckanista ja/tai soittamalla puh. 0600-12550 (0,66 €/min.), hän vinkkaa ja kehuu väkeään, joka tekee hullun lailla talkootöitä ja tarpeen se onkin, sillä noin pitkästä ajanjaksosta
kertovassa näytelmässä tarvitaan yhtä ja toista liittyen puvustukseen, rekvisiittaan ja lavastukseen.
Mielikuvitus apuna
Erityiskiitoksen lavastaja- puvustaja Karin Gottberg-Ek antaa rakentajamestari Ralf Wentzelille.
– Hän toteuttaa kaikki minun hullut ideani, Karin naurahtaa.
Ohjaajan mukaan rekvisiitassa ja lavasteissa on yritetty välttää paljoutta, koska rahaa on ollut niukasti ja sen sijaan hyödynnetty mielikuvitusta.
– Esimerkiksi junan näyttelijät lavastavat katseillaan ja äänillään. He juoksevat ihailemaan sitä, kun se tulee Helsingistä, kertoilee Lundberg näytelmästä, jossa on neljä ammattinäyttelijää
ja lisäksi siuntiolaisia harrastajia sekä apua myös Raaseporin kesäteatterista, yhteensä
noin 25 henkeä, jotka vaihtelevat roolejaan vuosisatojen vieriessä. Vain viikinki ja lapset pysyvät rooleissaan koko näytelmän ajan.
– Ihan tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, kun aina puuttuu väkeä – kuka on työ-, kuka lomamatkoilla, milloin mitäkin, ohjaaja huokaisee tuosta harrastajateatterin yleisestä ongelmasta, ettei väki aina pääse harjoituksiin.
– Meillä oli tarkoitus nyt heinäkuussa harjoitella myös päivällä, mutta helteiden takia ollaan tultu tänne vasta illan suussa, Grundström sanoo ja myöntää, että ylipäätään alkuun oli vaikeuksia
löytää riittävästi väkeä mukaan, ihmisillä kun on nykyään niin paljon kaikenlaista tekemistä.
Älykästä ja hauskaa
Nykyajan tyttöä esittävä Oven 12-vuotias Karolina-tytär on jo kuutena kesänä kuulunut Å-teatern -ryhmään, joten esiintyminen ei pelota.
– Tykkään roolistani. Saan olla tässä paljolti oma itseni ja se tekee näyttelemisen helpoksi, Karolina tuumaa ja sanoo oppineensa jo lähes kaikki vuorosanat ulkoa.
Reuterholmin ja puhuvan Tule-koiran rooleja esittänyt nuori Christoffer Strandberg hurmasi täysin harjoituksia seuranneen yleisön.
– Näytteleminen on minulle suuri intohimo ja vaadin siinä itseltäni aina vain enemmän. Olen yrittänyt löytää koiramaisuutta fyysisyyden kautta, mutta en tee vain koiran roolia, vaan yritän
löytää juuri tuon Tulekoiran oman persoonallisuuden, Christoffer kertoo roolistaan, mikä on ollut hänelle palaamista juurilleen, sillä hän oli yhdeksän vuotta mukana samaisessa Å-lapsiteatterissa kesäisin. Sieltä tie vei teatterikorkeakouluun, jossa hän on opiskellut näyttämötaidetta jo kolmisen vuotta.
Jo muutama kohtaus valotti, miten älykästä, oivaltavaa, hauskaa ja samalla kuitenkin hyvin opettavaista oli näytelmän anti. Se palautti jälleen uskon kesäteatterin merkitykseen, mikä oli hetken kadoksissa Vihdin teatterin tämänvuotisen, pettymyksen tuottaneen kesänäytelmän
takia.
LIISA KOSONEN Kirkkonummen Sanomat 25.7