Legenda lyhyesti:
Tapahtui siis tuhat vuotta sitten, vuonna 1008, että nuori Olavi nousi yhdellä ryöstöretkistään maihin Fagervikin Hirdalissa tarkoituksenaan ryövätä kylän rikkaudet. Hirdalin asukkaat saivat kuitenkin vihiä Olavin tulosta (historia ei kerro miten ja keneltä). Kylä tyhjennettiin ja kyläläiset vetäytyivät metsään väijyksiin. Olavin tehdessä lähtöä autiosta kylästä Hirdalin asukkaat hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja Olavi menetti paetessaan monta miestä. Hirdalin väellä olivat hallussaan vielä taikavoimatkin. Kun Olavi joukkoineen saavutti laivat, nousi raivoisa myrsky ja kova merenkäynti, ja Olavi katsoi viisaammaksi purjehtia tiehensä tästä vaarallisesta maankolkasta. (Snorren sanoin täällä.)
Tämä tapahtui Olavin hurjassa nuoruudessa ennen kuin hänestä tuli Kuningas Pyhä Olavi, joka juurrutti kristinuskon Pohjolaan. Pari sataa vuotta kuolemansa jälkeen Olavista tuli laajan pyhimyskultin kohde ja Suomessakin on useita keskiaikaisia Pyhälle Olaville pyhitettyjä kirkkoja. Pyhä Olavi on myös ritarien suojeluspyhimys, mistä Erik Axelsson Tott sai aiheen nimetä Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan hänen mukaansa.
Hankkeen historia
Vuonna 2008 edellä kuvatusta tulee siis kuluneeksi 1000 vuotta. Kertomuksen historiallisista faktoista ei ole tietoa, mutta legenda on sinänsä kiehtova. Keväällä 2005 muutamat inkoolaiset asian harrastajat, mm. Bjarne Bäck Hirdalista (kuvataiteen opettaja, VNF) ja Gustaf Sundman Barösundista (amatöörihistorioitsija, laaja lehtileikekokoelma seudulta) tekivät aloitteen 1000-vuotisjuhlan järjestämisestä ottamalla yhteyttä kuntaan. Regina Ekblom (kulttuurisihteeri), Birgitta Johansson (sivistystoimenjohtaja), Bjarne Bäck, Gustaf Sundman, Sven Sid (ohjaaja ja näyttelijä, Svenska Teatern) ja keskiajan harrastaja Daniel Kawecki kokoontuivat keskustelemaan Hirdalin legendasta ja siitä, miten Hirdalin taistelun 1000-vuotisjuhlaa mahdollisesti voitaisiin muistaa ja juhlia. Seuraaviin kokouksiin osallistuivat mm. Västra Nylands Ungdomsringenin, VNUR:n toiminnanjohtaja Jan Lindroos ja Folkhögskolan. Tapaamisissa mietittiin länsiuusmaalaisia toimijoita, joiden voitaisiin ajatella olevan kiinnostuneita tällaisesta hankkeesta. Tällöin mainittiin mm. VNUR, Inkoon kunta ja Raseborgs medeltida sällskap, RAMS. Tapahtuman sisällöksi kaavailtiin lähinnä historiallista dramatisoitua kavalkadia ja erilaisia viikinki-/keskiaikaan liittyviä tapahtumia, kuten markkinoita, pitoja jne.
Rahoitus ja henkilökunta
VNUR onnistui järjestämään hankkeelle rahoituksen Ingå sparbanksstiftelseniltä (10 000 euroa) ja Svenska kulturfondenilta (24.000 euroa). Tapahtuman suunnittelu pääsi siis käyntiin toden teolla. 2008 lisärahoitusta saatiin samoilta tahoilta yhteensä 10.000 euroa ja Inkoon kunta on sitoutunut rakentamaan Koivuniemeen mm. uuden laiturin, johon viikinkialus voi ankkuroitua.
Projektivastaavana toimii Dan Idman (VNUR:n puheenjohtaja ja RAMSin varapuheenjohtaja ja airut) ja tuotantoassistenttina Heidi Jousmaa (mm. VNUR:n ja RAMS:n hallituksen jäsen). He muodostavat yhdessä kulttuurisihteeri Regina Ekblomin, kirjailija Mikaela Sundströmin ja ohjaaja Sven Sidin kanssa tuotantoryhmän, jota laajennettiin syksyllä 2007 kapellimestari Antti Soinisella ja säveltäjä Matti Kontiolla.
Kiinnostuneiden yhteistyökumppaneiden hankinta on käynnistynyt syksyllä 2007. Ingå bortblandade kör ja Taborkören ovat saaneet hyvin tärkeän kuoron roolin draamassa ”Slaget vid Hirdal eller Roligare när det händer”, jonka kirjailija Mikaela Sundström sai valmiiksi syyskuussa 2007.
Inkoon koulujen opetuksessa viikinkiteema on ollut esillä erilaisten suurempien ja pienempien projektin muodossa projektivastaavien Dan Idmanin ja Heidi Jousmaan auliilla avustuksella. Kouluissa tutustuttiin mm. riimukirjoitukseen, jumaltaruihin sekä puu- ja käsitöihin syyslukukaudella 2007, ja jatkoa seurasi koko kevätlukukauden 2008.
SLAGET VID HIRDAL: SPELPLAN OCH BILJETTER
OM PJÄSEN ROLLER BILDER PROJEKT HIRDAL SNORRE HIRDALIN TAISTELU